27. huhtikuuta 2012

WOHOOO!


Jeeee, hampilääkäristä selviydytty! :D

Olihan se hammas lohjennut, siitä oli lohjennut paikka ja samalla vähän purukalustoa, mutta ei se ollutkaan kuin vain kulmapala, eikä puolikas hammas (miltä se itse zoomattuna kyllä näytti)... 
Ja arvatkaahan mitä: ei reiän reikää! :O Mä en käsitä, mun elämäntavoilla voisi olettaa, että hampaat olis pudonneet jo pois... no ei ehkä, mutta pepsi maxin suurkulutus kuulemma kyllä näkyi, hammaskiille oli kulunut aika lahjakkaasti pois. Auts. Ei ihme että syödessä enemmän tai vähemmän pureskelu aristaa, ihan kuin jollain vanhalla mummolla... mutta syypää oli se kiilteen eroosio. Ja lisäksi kun bruksaan (puren ja narskutan hampaita yöllä), se pahentaa asiaa.

Ohjeena nyt pepsi maxista vieroitus (omg) tai ainakin vaihtaminen maustamattomaan vissyyn. Ja pitäisi mennä teetättämään purukisko, että voin sitten yöllä näyttää teini-ikäiseltä nörtiltä, joka pitää jotain laitetta suussaan. Se kyllä olisi hyvä, eipä mua tällä hetkellä ton kissan lisäksi kukaan ole öisin toljottamassa, ja sitä paitsi se auttaisi noihin kipeytyneisiin purulihaksiin ja niska-hartiavaivoihin. 
Jospa saisin nyt näistä helpottavista tiedoista kipinän varata ajan sinne yksityiselle vaikka kesällä, niin pääsisi operoimaan sen kiskon ja vähän hiomaan teräviä hampaiden kulmia, paikkailemaan kiillevaurioita ja jos kävisin vielä suuhygienistillä hampaiden puhdistuksessa, niin voisin palkita itseni hampaiden valkaisulla! :D (Joskin hampilääkäri kehui, että etuhampaat on nätin valkoiset! Se on tiedossa kyllä, että oma hammasluu on valkoista (eli heikkoa) mutta olishan semmonen hollywoodhymy aika jees...)

Pitää vielä erikseen antaa palautetta Espoon kaupungin julkisen hammaspäivystyksen asiakaspalvelusta: LOISTAVAA! Todella symppis tyttö ensinnäkin ilmoittautumisessa, joka tsemppasi tätä pelkäävää hullua ennen lääkäriä ja intoili sen jälkeen, että jeejeee, hienoa, hyvin meni! Ja hammaslääkäri + hoitaja olivat todella, todella mukavia. :) Mahtavasti ottivat huomioon mun ahdistuksen, vaikka pikkasen rupesin itkee kun ehtivät porata 2 sekuntia... Kertoivat koko ajan, että mitä tekevät, milloin tekevät ja käskivät hengittelemään. Kiitos!
Hammaslääkäri oli sympaattisen näköinenkin, sellainen nelikymppinen nainen, jolla oli naururyppyjä silmien ympärillä. Näki, että hän on iloinen ja onnellinen ihminen, tuli sellainen fiilis. Olen yllättynyt, että kaupungin hammashuollossa on tuollaisia lääkäreitä töissä, taso oli ykstyisen luokkaa! :)

Voittajafiilis! High five!

Ei kommentteja: