Today´s look: Flunssainen shoppailija (vs. mama bear)

Olen nyt sitten virallisesti flunssassa. :(

Kotona ollaan siis taas, mahdollisesti nyt sitten muutama päivä lepoa, ettei flunssa muutu pahemmaksi. Päätä viiltää niin paljon, ja kurkkua myös. Eiköhän toi burana kohta ala laulamaan, niin kuumekin laskee.

Hedari tuli kyllä jotenkin kummasti siitä, kun mutsi-rakas kävi äsken pyörähtämässä:

a) Mitä sä täällä teet? Mikset oo töissä? (Oon kuumeessa.) *kokeilee otsaa ja tuhahtaa*

b) Mikset ole siivonnut?(Argh!) Eiks sun pitäny laittaa noi tiskit? (Mitkä tiskit, mulla on tiskikone just sitä varten, äippä hei...) Ootko vieny pullot (olen)? Mikä toi kasa vaatteita on, etkö oo pessy pyykkiä? (Osoittaa kasaa, jossa on noin 4 tuntia sitten ostettuja uusia vaatteita)...

*päänsärky muuttuu Jack the ripperin käsittelyksi* (Meillä on oikeesti siis äidin kanssa tosi hyvät ja läheiset välit, mitä nyt sen pitää aina urpata kaikesta, vaikka oon sanonu, että mun koti, mun säännöt, mun sotkut - mun ongelma.)

Both of us can´t look good at the same time: It´s either Me or the House.

Menin sitten kiltisti töihin puolen päivän aikaan, mutta hetken kuluttua oli pakko mitata kuume: vajaa 38 astetta ja huimaus vaan yltyi... kyselin vähän, että jäänkö duuniin siksi aikaa, että saadaan tuuraaja, mutta passittivat kotiin. Huoh. Ihan syvältä... juuri olin tälle viikolle vielä oikein kerännyt ekstravuoroja - ja nyt sitten olen kipeänä! Ja vielä just kun ollaan lähdössä reissuun. Just. My. Luck. MUR!!

Ennen töitä yritin pikaisesti kierrellä vähän kauppoja löytääkseni bikinit kylpylää varten (minähän menen Budapestissa kylpylään vaikka pää kainalossa). Biksut löytyivät, ainakin sellaiset semityydyttävät, joissa näytän läskiltä selluliittituristilta... mutta ihan sama, en vaan jaksanut kiertää kauppoja, kun olo oli niin kökkö.

Ja tuota noin niin... löytyihän sieltä jotain muutakin...

Otokset ovat surkeita, kun kännyllä kuvailin. Ja sovituskopissa on lisäksi oikeaoppisen imarteleva hämyvalaistus, en jaksa alkaa muokkailemaan näitä kuvia tai valaisemaan niitä, kelevatkoon ta olkoon kelpaamatta.

Niin, tämän näköisenä liikenteessä tänään. Jokainen otos oli tärähtänyt. Kärsikää. (Ja naamakuvaa ette muuten saa, olen niin flunssaisen ja väsyneen näköinen lähiotoksissa...) 
Päällä oli H&M:n sailori-raitapaita, jossa on venekaulus (tykkään) ja takana kaunis kultainen vetoketjukoriste. Kaulassa se eilenkin vilahtanut leopardihuivi. Farkkuleggarit ja EMUt jalassa, of course - vaikka noi vois nyt kyllä jo siirtyä talvilomalle... mutta aamulla kiireessä en viitsinyt lähteä testaamaan, että millä korkkareilla osaan ajaa, ja millä mennään ojaan. Noi oli varma valinta, ja lämmin, kun kuume tuppaa hytisyttämään.

 Paidan suloinen vetoketjuyksityiskohta.

Sen, mitä tuolta lähti mukaan, esittelen tarkemmin myöhemmin. Nyt alkaa energia olla aika finito... menen keittämään vettä ja heitän sekaan Therafluta, sitten kömmin varmaan sänkyyn. Buuh.
Loppuun vielä yhteenveto päivän fiiliksestä sovituskopissa ikuistettuna:

Vi hörs!

Black or white?

Today´s look - vapaapäivän röhnötystä ja flunssantorjuntaa

Vapaapäivä se tosiaan tänään oli, ja ilmeisesti allekirjoittaneella oli kertynyt univelkaakin jonkun verran, koska nukuin pitkälle iltapäivään. Välillä pompin tosin hoitamassa työasioita koneella, mutta sitä ei lasketa.

Ihana rönttöinen vapaapäivä siis.

Muodin saralla rönttölinja jatkuu - olen oikea fashionista, I know - kun päivä on hengattu lökäpöksyissä ja topissa kiedottuna maailman ihanimpaan pinkkiin kylpytakkiin. Kurkun ilmoittaessa ikävällä tavalla olemassaolostaan lohdutin sitä myös kietomalla kaulan ympäri leopardihuivin. Saa nauraa (taas), naamataulu on jätetty kuvasta tarkoituksella pois ihan esteettisistä syistä...

Tosiaan kurkku oireili, kuten aiemmassa postauksessa jo kirjoitin, kipeyden karheudella. Very, very bad... Matkaan jäljellä enää muutama hassu päivä, ja meikä tulee kipeäksi nyt?! No way! Ei muuta kun järeät aseet esiin:

Kiskaisin alas Madre Labsin Immune Punchin, joka oli makuelämyksenä vähintäänkin mielenkiintoinen. Perään mehiläisen siitepölyrakeita puoli ämpärillistä, kun en löytänyt purkkiviidakostani C-vitamiinia tai Beroccaa, miten voi olla mahdollista? Purkissa tilattu C-vitamiini-Camu camu -jauhekin on vielä maailmalla matkalla iHerbbilästä Suomea kohti, buuh. Mutta mehiläisen siitepölyn pitäisi olla täynnä B- ja C-vitamiineja ja muuuta mukavaa, jonka pitäisi tehdä minusta superihmisen. Ei kannata pidättää henkeä sitä odotellessa.

Vielä cocktailiin superannos D-vitamiinia parin jenkkilästä tilatun kapselin verran - Suomen virallisterveellisiin suosituksiin verrattuna aivan liikaa: 10 000 IU eli kansainvälistä yksikköä eli kotoisammin 250 mikrogrammaa. 
Sosiaali- ja terveysministeri pyörtyy tässä vaiheessa, suositusannos kun minun ikäiselleni pallontallaajalle on 10 mikrogrammaa päivässä, eli kiskaisin 25-kertasen annoksen... SIC! Suositusannos kun riittää juuri ja juuri pitämään puutosoireet kuten luuston pehmenemisen kurissa*. Näin Suomessa.

Kakun koristeeksi imuun lähti vielä Tallinnasta salakuljetettuja Strepsilsin korvaajia, hunaja-limen makuisia pastilleja, joissa on desinfioivaa ja puuduttavaa ainetta. Että take that, kurkkukipu!
Nyt neiti siirtyy internetin ihmemaahan tutkailemaan, mitä kaikkea kivaa Budapestissä voidaan puuhailla... Onko kenelläkään pikaisia matkavinkkejä Unkariin suuntaavalle? TJ 3! <3


*Hurjan D-vitamiiniväitteeni lähde: 
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01044

The fragile thing that life is

Huomenta! (Kyllä, huomenta, vaikka kello on melkein kuusi. Illalla.)

Tänään on ollut vapaapäivä ja vietin sen mitä laadukkaimmalla tavalla - nukkumalla. Välissä heräsin hoitamaan työasioita pariksi tunniksi keskipäivästä, mutta päädyin takaisin sängynpohjalle. Oikeastaan siksi, että kurkku tuntuu vähän "siltä", tiedätthän, se tunne joka on vähän niin kuin kipua, vähän niin kuin karheutta ja joka tulee juuri ennen kuin flunssa iskee. 

Saamari. Nyt en voi tulla kipeäksi, tässä tehdään lähtölaskentaa lauantaihin ja Budapestin reissuun! Toivottavasti tämä tuli vain eilisestä parin tunnin ajomatkasta ilmastointi puhaltaen, kun aurinko kuumotti niin lasien läpi...

Otsikollakin oli muuten joku pointti. Taas tänään tuli todettua, miten järkyttävän ennalta arvaamatonta elämä on. Yhdessä hetkessä elää, toisessa kuolee.

Kuulin juuri eksältäni uutisia. Hänen serkkunsa, joka on mukava ja kiltti ihminen, terveellisesti elävä, 35-vuotias nainen, joka juuri oli saanut elämänsä siihen perinteiseen tapaan mallilleen - mennyt naimisiin, odotti lasta ja sen sellaista mitä ihiset yleensä tuppaavat haluamaan - makaa nyt koomassa tehden kuolemaa. Vähintäänkin aivokuolleena

Syy? Veritulppa, joka oli syntynyt muualla, mutta vaeltanut sieltä sydämeen. Syy? Raskaus. 

Vauva on kuollut, tietenkin, kun äidilläkin sydän oli ollut pysähtyneenä lähes puoli tuntia, eli siis hänkin oli jo kuollut, mutta sydämen olivat saaneet käyntiin. Aivot eivät siitä kuitenkaan enää toivu, hapenpuute on niille tappavaa minuuteissa, joten käytännössä hän on tällä hetkellä vain ruumis, jonka sydän ja keuhkot toimivat koneiden avulla. Valot ovat kuitenkin sammuneet.

Pistää vaan vähän miettimään. Monet kuolevat sairauden uuvuttamina, vanhuuteen, jollain tapaa kuitenkin luonnollisena jatkumona, sellaisena, että vaikka se sattuu meihin rakkaansa menettäisiin, se on kuitenkin ollut tiedossa, tulossa, siihen on tiedostaen tai tiedostamatta varautunut.

Mutta kun nuori terve ihminen lähtee hetkessä, miten hänen läheisensä pystyvät asian edes käsittelemään? Hänen miehensä, joka menetti vaimonsa ja lapsensa? Joka menetti vaimonsa lapsensa takia?

En ole ihmisrakas, olen eläinrakas. Mutta silti minunkin mustassa sydämessäni vähän kirpaisee, kun ei pysty ymmärtämään (hyväksymään), että itse elän miten sattuu, sanotaanko nyt näin, että vähän vähemmän terveellisesti, ja sen lisäksi olen vielä aikamoinen bitch. Ja sitten tällaiset kiukuttelevat pikkunoidat ovat niitä, jotka hengailevat vielä tervaskantoina, kun kiltit terveet kuolevat nuorena?

"Kirotkaa vähän aikaa jumalaa, ja menkää sitten juomaan itsenne humalaan."

Today's laugh- I mean lunch... (Ja Nea testaa)

Lounaaksi kuravelliä a la Nutrilett Premium (premium my ass), pepsi maxia ja lehtiä. En tiedä vielä, luenko noi lehdet vai syönkö ne jälkkäriksi...

EDIT: Niin, siis tuo purkissa oleva sotku on tätä Nutrilett Quick Weight Loss Hot & Cold Premium Mocca -ateriankorviketta, johon on epätoivon hetkellä sotkettu 50/50 suhteessa veden kanssa jopa ihan oikeaa mokkaa (eli kahvia)... Ei uponnut, litkin puolet, itkin verta ja kakoen huuhdoin loput viemäristä alas.

Tota olis muuten yksi avaamaton kuvan mukainen pakkaus mulla kaapissa, että jos joku tän myyntipuheen innoittamana haluaa todellakin laihtua, kun sotku on yhtä hyvää kuin miltä näyttää, niin ostahan pois... :D

Saa nauraa. Mua kyllä pikemminkin itkettää.. mutta toisaalta, sopii teemaan hyvin toi ELLEn lukeminen ja mahan murina, kun noita malleja katselee. Tässähän laihtuu jo ihan siitä syystä, että energiaa kuluu ton murinan ja vellomisen aikaansaantiin vatsassa, ou jee.. not.

Nea ei suosittele. Fy fan!!

Kissaa ei kiinnosta

"Laita-nyt-jumankauta-se-puhelin kauemmas-mun-naamasta-tai-se-saa-kohta-turpaan"

  

Mun kamikaze-ninja-muru - valmiina taistoon 24/7 <3

Idag

Tän näkösenä lähin kaahaamaan aamulla töihin, anteeksi kuvan schaisselaatu, quality by iPhone 3GS (jonka lasi on kaiken lisäksi rikki.. grrr).

Oli vielä EMUt jalassa, minkä totesin olevan liikaa, kun aurinko paistoi, mittari näytti päälle +10 astetta (wohooo!) ja katupöly tanssi rakkaustanssiaan siitepölyn kera (hence the Petteri punakuono -bonus naamarissa)...

Kaulassa muuten on rakkaushuivi, pinkki leopardikuvioinen sellainen! Sen esittelen joskus ihan omana itsenään, se ansaitsee oman postauksensa!

Tässä vähän parempi otos myöhemmin päivällä pikaisesti napsaistuna ja hienosti posetettuna, jossa näkyy sen takin alla olleet kledjutkin (joo, oli siellä muutakin kuin jumalattaren vartalo). Ja mun hieno iPhone.

Toi rönttöpäita mikä on päällä, on maailman ihanin! H&M:lta of course, ja kun ne tänä keväänä tuli alennusmyyntiin (ja myytiin loppuun jo, turha mennä netistä enää ainakaan metsästämään), tilasin jokaista väriä varmaan 3 kpl... :D Ihan vaan siksi, että toi on niin helppo... ja, no, rönttö. I love. Jalassa farkkulegginsit, Ebaysta raaskin niistä jonkun 3 € maksaa... noitakin on vino pino erilaisia, kaipa niistä voisi myös joskus sanasen turista. (Leggareiden vihaajat, beware!)

Kun silmäni mä auki saan ja sinut siinä nään mä ihan lähelläin...

On mun sirkadiaanisen kellon, ihmisoikeuksien ja luonnonlakien vastaista, että joutuu sunnuntaina nousemaan ennen kymmentä töihin... Se on vaan fundamentaalisesti vääärin. Tokihan palkkapäivänä se sunnuntailisä siellä kuitissa lämmittää noin niinku retrospektiivisesti, mutta just nyt ei paljon naurata.

Onneksi on olemassa joku, joka joka aamu odottaa minua valmiina, latauksia täynnä ja lämmittää kohmeista mieltä ja väsymyksestä vapisevaa vartaloani. Kahvinkeitin. <3 My love. Sieltä se lorottaa minulle elämän eliksiiriänsä, jonka hinta alkaa lähennellä jo siedettävän skumpan litrahintaa. Onneksi kahvi hiffattiin joskus silloin, kun maapallo oli litteä ja kaikki muu kiersi sen ympärillä, koska nykyään se ehkä luokiteltaisiin laittomaksi stimulantiksi... hur som helst, minä en ilman sitä selviä.

PS. Olipas harvinaisen monta hienoa sanaa jo ensimmäisessä kappaleessa! Kyllä tää kaffe on vaan ihmesumppia!

Valinnan vaikeutta

On taas neidillä ongelmat. 

Mä en osaa päättää, mikä seuraavista ihanuuksista pääsee kynsiin!

Nyt on kevättä kummassakin rinnassa, niin väritkin on kirkkaita! 

Lakoista Dior on uusi, joskin sitä olen jo käyttänyt ottamatta kuvia. Essiet sekä OPI on uusia. Essien lakoista en itse asiassa tiedä tarkemmin, ovatko ne mitään uutta kokoelmaa, mutta uusia ne ovat siten, että en ole vielä edes korkannut niitä sen jälkeen, kun ne nettihimoshoppailin!

O.P.I. taas on satavarmasti kevään 2012 juttuja, sillä se on värikkäästä Holland -kokoelmasta, josta jutskaan myöhemmin vähän lisää, sillä olen rohmunnut kyseisestä collectionista parikin lakkaa... :)
Dior on niiiiin 2012 myös, tämä lakka nimittäin kuuluu kevään kokoelmaan. Kerrankin mussa on jotain oikeaa high fashionia - vaikka edes sormenpäissä!

Tässä vielä toinen kuva lakoista, johon yritin saada epätoivoisesti sävyjä näkymään oikein - tuloksetta - jokaisessa kun on joku juju.

Vasemmalta oikealle:
Essie - To Buy Or Not to Buy
To buy of course! Niin kaunis pastelli laventelin liila, juttuna tässä hieno sininen shimmer.
OPI - Holland Collection - I don´t Give a Rotterdam!
Kaunis taivaansinisen ja lilan sekoitus, jonka juttuna on hopeinen mikroshimmer. Niin kaunis!
Essie - Tour de Finance 
Ihana räikeä pinkki/fuksia, jossa on siniseen taittava helmiäishohde. Tämä on WOW-lakka!
Dior - Garden Party Collection - 504 Water Lily
Vaikken yleensä vihreästä perusta, tämä helmi oli pakko-saada-äläkä-ny-vaan-katso-hintalappua -lakka. Vaalean vihreä, minttuunpäin, keväinen. Lakassa on upea vihreänkultainen shimmer. (Ihan kuin kuvailisin kynsilakkojen hyvää vuosikertaviiniä...) Siis niiiiiin kaunis! Tässä lakassa on vielä yksi ekstrajuju jota en paljastakaan, vaan kerron sitten kun saan swatchin tästä(kin) ladattua.




Elikäs, Piia Potkan sanoin: "Mitäs laitetaan?"