13. elokuuta 2012

Kissatyttö sairastaa - vol. 2

*ei-niin-kilttejä sanoja tähän alkuun*

Noin, eikö ollutkin hieno aloitus? Todellakin! 
Mutta kuten otsikosta käy ilmi, Strömsössä on selkeästi unohdettu olemassaoloni, koska kaikki ikävä kasaantuu nyt suoraan syliini... :(
Tänään heräsin siihen, kun kissaneiti maukui ja maukui, eikä lopettanut... Havahduin kuuntelemaan, ja arvatksaas, mitä kuulin? No jatkuvaa ramppaamista hiekkiksellä, tietenkin...

Ei muuta kuin lääkäriin. Neiti oli päivällä taas niin kipeä, että joka paikkaa asunnossa piti kuopia ja yrittää tiristellä, sydäntäsärkevän mau´unnan kera... :( Onneksi tämä tapahtui keskellä maanantaipäivää, joten sain ajan helposti. (Tosin meidät ängettiin parin toisen potilaan väliin, silä toinen vaihtoehto olisi ollut odottaa huomiseen.) 
Joten meillä oli pikavisiitti, jossa tällä kertaa otettiin verinäyte pikkuisen tassusta ja siitä tutkitaan nyt sitten munuaisarvoja. Tyttö sai myös kipulääkkeitä, että jaksettaisiin olla tämä ilta ja yö suhteellisen rauhassa.

Huomenna sitten heti aamusta taas eläinlääkärille, tällä kertaa - jos rakko on taas aivan tyhjä, kun kisu tiristelee kaiken pois kivun vuoksi - joudutaan sitten taas rauhoittamaan tyty, nesteyttämään ja odottelemaan, että saadaan rakkoon tarpeeksi täytettä että sen saa katetroimalla ulos... :( Voi parkaa...

Täytyy vaan toivoa, että munuaisissa ei ole mitään vikaa ja että saadaan kipu ja tulehdus kuriin.

Huoh... :((

2 kommenttia:

Morgaise kirjoitti...

Voi pientä raukkaa, ja emäntää. Mie teleporttailen täältä pajlon haleja ja paranemisajatuksia.

Nea kirjoitti...

Kiitos paljon, virtuaalinenkin sympatia kohottaa mielialaa! <3 :)