Tallinna 5 sekunnissa

Käväisimme tosiaan superminireissulla Tallinnassa, tavoitteena oli vain rentoutua ja viettää päivä kaupungilla. 

Mission: accomplished! :)

Epäinhimillisen aikaisin aamulla olimme jo Länsiterminaalissa ja hyppäsimme shuttleen. Jossain vaiheessa menomatkaa tuli nälkä, joten päätin vetäistä huiviin aamiaisen, jolla pärjää raavaampikin äijä jonkun aikaa...

Saavuimme kaupungille siis jo hyvissä ajoin aamupäivällä ja olimme menossa koko päivän. Ensin otimme terminaalista ilmaisen bussikuljetuksen kauppaseksus Rocca al Mareen. 

Unohdin napsia sen kummemmin kuvia koko päivänä, joten kuvasaldo on kauniisti sanottuna onneton. Tässä nyt kuitenkin yksi makea lamppu yhdessä monista sisustusliikkeistä, joissa kävimme ikkunaostoksilla:

 

Viinilaseja katossa! Omaperäistä! :D

Päivä oli aurinkoinen ja kuuma, bussit eivät tuolla pahemmin ole ilmastoituja, joten pelkkä vartin matka sai kyllä hien pintaan... paluumatka takaisin keskustaan tapahtui ns. sähköbussilla, sporan ja bussin yhdistelmällä, joita näkee kun Suomen rajojen ulkopuolelle astuu. 

Että sielläkin meinasi sulaa! Oli niin tukala olo, että päätin lopulta stripata toppi-neulehärpäkkeeni päältä pois ja heittää päälle Stockmann Outletista ostamani oranssin topin. (Hinta oli 3 € joten värillä ei ollut kamalasti väliä! :P) Ainoa, että alla oli vanha toppi, jota ei ole varsinaisesti tarkoitettu näkymään... mutta minkäs teit, tuonne suli!

 

"Forget self CTRL" huutaa toppi

Kävimme keskustaan tultuamme etsimässä paikkaa, jonne kaveri pääsisi kampaajalle ja minä hierontaan. Sellainen sattuikin sitten löytymään ja pääsimme puolen tunnin sisään kummatkin hoitoihimme samanaikaisesti. Hieronta teki lievästi sanottuna hyvää, niska-hartiaseutuni sekä yläselkäni on niin totaalisen jumissa, että sätkin kuin nukke, jos joku koskee väärään paikkaan selkää... :D Tunnin siinä makoilin ja jälleen kerran syvästi vannoin, että rupean kyllä käymään kerran kuussa vähintään hierojalla... katsotaan, miten näiden lupausten käypi...

Hieronnan jälkeen verenkiertoni aivoihin saakka oli palautunut sille mallille, että totesin minulla olevan nälkä. Mentiin siitä sushi-ravintolaan nautiskelemaan ja juomaan lasilliset valkkaria. Kävimme Silk-sushissa, joka on aivan keskustassa Viru-keskuksessa. Kannattaa tutustua, jos japskimakupalat ovat herkkua, näitä sushi-baareja on muutama Tallinnassa! 

Kasvismakirullat... mmmm!

Päivä meni itse asiassa niin hujauksessa, että lopulta otimme pikataksin terminaaliin suoraan susheilta ja kipitimme lähtöporteista sisään - niinkin tarkasti kuin 3 minuuttia ennen laivaannousun päättymistä...

Sellainen hujaus siellä. Täytyypä vilautella kuvia muutamasta ostoksesta, joita tuli Tallinnan päästä hankittua. Kiva reissu kyllä, voi suositella, jos on vapaapäivä aikaa ja haluaa hieman poistua kotiympyröistä! :)

Relax, take it easy!

Ystävän kissa näyttää mallia:

 

Tähän sopii hyvin myös MIKA:n biisi, josta tulee aina hyvälle tuulelle:

Hyvää viikonloppua!

(Kun tämä postaus ilmestyy tänne, olemme jo paraikaa kaverin kanssa nuokkumassa shuttlessa kohti Tallinnaa! Lähdetään niin aikaisella vuorolla, että oikein hirvittää... Mutta täytyyhän siellä kaupungilla olla aikaa, että ehtii rentoutua ja käydä ehkäpä hieman kauneushoidoissa ja syömässä hyvin jossain mukavassa ravintolassa! Tämä on pikainen rentoutusloma, ja palaammekin jo illalla takaisin. :)

H&M:n syysmuoti ja luonnollinen naisihanne = mission impossible(ish)

Way to go, H&M! 

Ihan kiva syysmallisto näkyy vaatteiden osalta olevan, muutamia juttuja sieltä meinasin mennä shoppailemaankin... kunnes päädyin nettikauppaan ja rupesin selailemaan vaatteita. Ja rupesi ärsyttämään. 

 

Pohkeet ja reidet samaa kokoluokkaa? Luonnollista ja tervettä... not.

Nykyään, kun H&M:n mallit ovat joko täysin tietokoneen avulla luotuja, tai vähintäänkin reippaalla kädellä photoshopattuja, on todella turhauttavaa saada oikeaa kuvaa siitä, minkälainen vaate on oikean ihmisen päällä. 

(Tämänhän H&M avoimesti myöntääkin - pakkohan se on, kun kaikissa vaatteissa mallin vartalo on identtinen sormien asentoa myöten, vain kasvot, hiusten ja ihon väri vaihtuvat.)

 

Hyvä poseeraus...

 

...kovin on vaan samanoloinen kaikilla roboteilla...

Koita siinä sitten pähkäillä, onko vaate millään tapaa itselle sopiva kokoa myöten (jos ei siis satu tietää tarkasti vartalotyyppiään sekä strategisia mittojaan eri mallisten ja materiaaleista malmistettujen vaatteiden osalta)... 

Varsinkin, kun on tällainen hobitin kokoinen naisihminen, jonka reidet ja sääret ovat hiukan eri paksuus- sekä pituus- lyhyysluokkaa kuin näiden tietokoneella luotujen "mallien":

 

 

Kivat pattipolvet

Ja oih, voih... Mistä lyhyt pikkuneiti saisi ostettua tällaiset noin 2,5 metriä pitkät koivet ja keskivartalon?

Onko se nyt niin kivan näköistä, että pitää ihan esitellä kuinka lantioluut paistavat?

No, ihan koko kuvavalikoimaa en kuitenkaan hauku lyttyyn. 

Löytyi sieltä kuulkaa ihan normaalinkin näköinen malli... nimittäin H&M+ mallistosta, kokoluokista 44-52.

Olemmeko me normaalit naiset ihan oikeasti pluskokoisia isoja tyttöjä, jos käsissä on muutakin kuin nahkat, reisien välissä on tyhjän tilan sijaan lihaksia ja läskiä, vatsa on olemassa, lantioluut piilossa niin kuin kuuluukin olla ja vartalossa muotoja kurvikkuuden ansiosta, ei luuston rakenteen piirtämänä..?

Minun mielestäni tämä malli on aidon naisen näköinen - mitä nyt kasvoiltaan oikea kaunotar, mutta se hänelle suotaneen... ;)

Mitäs te olette mieltä? Onko H&M:n nettikaupasta helppoa tai kivaa shoppailla vaatteita, kun kledjut roikkuvat tietokoneohjelmalla luotujen robottien päällä?
Eikö olisikin kivempi, että kaikki vaatteet, myös "normaalikokoiset" (sanon tämän siksi, että mielestäni tuo plus-kokoinen mallikin on aivan normaalikokoinen) vaatteet ja mallistot esiteltäisiin oikeiden naisten päällä, mielellään vaikka plus-kokoisen?

(Kuvat: HM.com)

Daimkakkua, epilointia ja immenkalvoja - hakusanojen TOP 3 (plus kukkahattutäti avautuu)

Daimkakku, Daim kakku, paras Daim-kakku, daimkakku appelsiini... Tuo syntisen ihana herkku erinäisine kirjoitusasuineen on noussut hakusanaksi numero uno, kun lukijoita päätyy tänne Googlen kautta!

Yksi postaus, jossa on yksi kuva appelsiinin makuisesta versiosta, sekä oma mielipiteeni kyseisestä tuotteesta (edelleenkin parasta ikinä!) - ja päivittäin hakusanatilastot täyttyvät Daimkakuista... :D

Tilastojen kakkonen - entinen johtava ykkönen - on epilaattori. Mikä on paras epilaattori, onko epilaattorikokemuksia vuodelta 2012? Entä kuka on kokeillut tuota itselläni käytössä olevaa Philips Satinelle -epilaattoria? Nämä askarruttavat montaa lukijaa, ja niin päädytään postaukseeni kivun käsityksestä ja sen suhteellisuudesta.

(Asiasta kiinnostuneille: postaukset löytyvät oikealta sivupalkista suositut tekstit -listalta ja epilaattorikokemukseni tästä.)

Numero kolme liippaakin edellistä läheltä. Immenkalvot pohdituttavat monia. Olettaisin, että kyseessä on nuori (naispuolinen) lukijakunta, jolle asia on ajankohtainen. Sinänsä on harmillista, että tosissani en nyt tuosta asiasta postauksessa puhu, vaan se liittyy pölötykseen epilaattorista ja pohdinnasta siitä, että vuoden sisään on mahtunut monenmoista "ekaa kertaa", joista viimeisimpänä siis epilointi.

Laitan nyt kukkahatun päähän ja rupean vähän täteilemään. 

Ken ei kukkahattutätiä jaksa, voi lopettaa lukemisen tähän. 

(Ihan tosi, rupean nyt kauhistelemaan nykynuorisoa. :P)

Kun tuo immenkalvoasia ja neitsyys sekä sen menettäminen ovat monelle nuorelle, tytölle ja pojalle, jossain elämänvaiheessa kuitenkin ajankohtaisia ja suuria asioita, koen nyt jotenkin moraaliseksi velvollisuudekseni sanoa niistä oikeasti jotain, kun nuo sanat vilahtelevat leikkimielisesti siinä epilaattoripostauksessa.

Ei minulla mitään maailmaa mullistavaa teoriaa ole iskeä pöytään, mutta kaksi asiaa ovat minun (ja varmasti jokaisen seksuaalisesti aktiivisen jo hieman teini-ikää vanhemman) rehellisiä mielipiteitä:

1. Ei sillä ole mikään kiire. Ei ole pakko, eikä ole velvollisuus. Ei tarvitse osoittaa kenellekään yhtään mitään. 

Vaikka moni nuori aloittaa seurustelun ja tavallaan samalla aikuisen maailmaan hyppäämisen tällaisen mummelin mielestä jo järkyttävän nuorena, kannattaa kunnioittaa itseään ja miettiä näitä asioita ihan rauhassa. Jos kokee olevansa kypsä - kuukautisten alkaminen ei ole riittävä merkki, vaan puhun nyt henkisestä kypsyydestä - niin go for it! Tärkeää kuitenkin on henkiseltä kannalta, että kumppani olisi luotettava, tuttu ja turvallinen. 

Pahinta mitä nykyään näkee ja kuulee on, kun hirvittävän nuoret tytöt ja pojat (minun silmissäni vielä lapset) puhuvat leuhkien muka-kokemuksistaan, kun oltiin niiiiiiin känniss ja iiiiih pantii sit sen Jani-Petterin tai Pirkko-Jessican kaaah!!!111

Tuntuu pahalta, että lapsuus loppuu jo niin kovin aikaisin. :(
Minun lapsuudessani, silloin kun kännyköistä tai tietokoneista ei kukaan tiennyt vielä mitään, leikittiin kavereiden kanssa poneilla ja barbeilla, juostiin ulkona naapuruston lasten kanssa leikkimässä kirkonrottaa, sekä riehuttiin ulkona kotipihalla keinumassa ja pomppimassa silloin vuonna 1995, kun vanhemmat kirkuivat kotona ja Suomi voitti lätkän maailmanmestaruuden... :D

Tänä päivänä jo arviolta 12-vuotiaiden näkee pukeutuvan kuten parikymppinen. Käydään samoissa vaatekaupoissa ja käytetään samoja meikkejä. Näpytellään samoja iPhoneja. Rahaa tuntuu vanhemmilta irtoavan ties mihin - minä muistan, kun sain kerran 50 markan setelin (alle 10 €) uusien housujen ostamista varten ja tuijotin tuota suurta rahaa silmät pyöreinä! Bussissa kun pakostikin kuulee takapenkin jutut, ne ovat jotain ihan muuta kuin mitä meidän, vielä ehkä onnellisesti viattomien, 80-luvun lasten jutut ikinä olivat.

2. Jos ja kun netistä sitä tietoa haetaan, asiasta kuin asiasta, kannattaa muistaa, että keskustelufoorumit ja nuorten tyttöjen blogit eivät ehkä ole aina niitä tietosisällöltään objektiivisimpia kanavia. Kokemuksia ja vertaistukea hakiessa toki, mutta jos haluaa ihmisen anatomiasta tietoa, kannattaa Googlesta poimia niitä hakutuloksia, jotka ovat esimerkiksi viranomaistahon tai terveydenhuollon organisaation ylläpitämiä sivustoja. Siellä on yleensä asiantuntijoiden laatimia artikkeleita ja tietoa, joka pitää paikkansa. (Näitä juttuja toki opitaan myös siellä peruskoulun biologian tunnilla, mutta ei kuitenkaan niin yksityiskohtaisesti - ja toisaalta huomio saattaa nuorisolla olla herpaantunut... ;)

 

Relax, there´s no rush to pop the cherry

Muutamia linkkejä, joista voisi immenkalvoasiaa ja muuta tietoa löytyä hieman paremmin kuin minun blogistani:

http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/kasvu_ja_kehitys/tyttojenmuutos/

http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/ 

http://www.tohtori.fi/?page=0962707&id=0059418

http://www.tohtori.fi/?page=0962707&id=9523919

...

Ugh. Sisäinen kukkahattutätini on puhunut. 

Nyt heitän hatun kukkineen nurkkaan, sujautan korkkarit jalkaan, laitan hiukset sotkuiselle nutturalle ja nostan käsilaukun olalle. Lakkaan kynnet ja hymyilen peilikuvalle. Olen parikymppinen nainen ja onnellinen siitä. :)

(Kolme viimeistä kuvaa: Google.com, Favim.com)

Esittelyssä Essie Tour de Finance -kynsilakka

Hankin jo keväällä Essien Spring Collection 2012 'Navigate Her' -kokoelmaan kuuluvan ihanan kirkkaan pinkin Tour de Finance -lakan. (Samasta kokoelmasta nappasin mukaani myös vaalean liilan To Buy or Not to Buy:n.)

Piti esitellä sitä ja muita hankkimiani lakkoja jo tuolloin, mutta sitten onnistuin katkomaan kynteni yksi kerrallaan, joten kynsilakkapostauksia on saanut odotella... Nyt kynnet alkavat olla taas järkevät pituiset, jotta niitä voi taas ilolla lakkailla, wiiii! :D

Essien kevätkokoelma vilahtikin jo keväällä tässä kuvassa:

 

Tour de Finance vasemmalla

Tämän lakan väri on näyttävä ja kirkas pinkki, joka hohtaa jopa hieman violettiin tietyssä valossa. Lakassa on myös hienon hienoa sinistä shimmeriä, joka näkyy parhaiten pullossa, mutta näkyy se myös kynsillä auringossa.

 

Koostumus oli ihanan hyvin levittyvä ja melkein kokonaan peittävä jo yhdellä kerroksella. Lyhyissä kynsissä yksi kerros saattaisi jopa riittää! Otin kuvat yhden kerroksen kanssa, ja niistä huomaa, etttä vaalea ns. vapaa kärki jää vielä hieman loistamaan. Pitkiin kynsiin riittää siis kaksi kerrosta täydellisen peittävyyden saavuttamiseksi. 

 

 

Tykkkään tästä lakasta paljon! Ihanan räiskyvä väri, josta tulee paljon kommentteja! :D 
Plussaa myös hyvästä peittävyydestä ja suuresta siveltimestä, jolla on helppo sutia lakka peukalonkin kynnelle. Olen ehdottomasti niitä ihmisiä, jotka pitävät lakoista joiden sivellin on suuri ja leveä.

Essien lakkoja saa ainakin Stockmanneilta/Sokoksilta, mutta olen bongannut niitä myös laajan kosmetiikkatarjonnan omaavissa apteekeissa! Hintaa lakoilla on n. 15 €. Tarkan markan pirkko tilaakin nämä huokempaan hintaan nettikaupoista ulkomailta.

Lakka sopii muuten mainiosti yhteen tämän Englannista ostetun liehuvan pinkin paidan kanssa... 

Mutta vielä paremmin se pariutuu Net-a-Porterilta tilaamani J. Crew:n mekon kanssa!
(Esittelen muuten Net-a-Porterin tilauksen heti, kun saan sen aikaiseksi...)

 

Ikävä kyllä mekko ei näytä päälläni näin hyvältä, kuin mitä mallin kantamana... ;)

 

Sneak peek! (Ignooratkaa ilme ja *kivat* silmänaluset, tainnut olla huonosti nukuttu yö takana...) 

 

Olenko ainoa, jolla on selkeästi menossa räikeän pinkki kausi..? :D 

 

Kissatyttö sairastaa - vol. 2

*ei-niin-kilttejä sanoja tähän alkuun*

Noin, eikö ollutkin hieno aloitus? Todellakin! 

Mutta kuten otsikosta käy ilmi, Strömsössä on selkeästi unohdettu olemassaoloni, koska kaikki ikävä kasaantuu nyt suoraan syliini... :(

Tänään heräsin siihen, kun kissaneiti maukui ja maukui, eikä lopettanut... Havahduin kuuntelemaan, ja arvatksaas, mitä kuulin? No jatkuvaa ramppaamista hiekkiksellä, tietenkin...

Ei muuta kuin lääkäriin. Neiti oli päivällä taas niin kipeä, että joka paikkaa asunnossa piti kuopia ja yrittää tiristellä, sydäntäsärkevän mau´unnan kera... :( Onneksi tämä tapahtui keskellä maanantaipäivää, joten sain ajan helposti. (Tosin meidät ängettiin parin toisen potilaan väliin, silä toinen vaihtoehto olisi ollut odottaa huomiseen.) 

Joten meillä oli pikavisiitti, jossa tällä kertaa otettiin verinäyte pikkuisen tassusta ja siitä tutkitaan nyt sitten munuaisarvoja. Tyttö sai myös kipulääkkeitä, että jaksettaisiin olla tämä ilta ja yö suhteellisen rauhassa.

Huomenna sitten heti aamusta taas eläinlääkärille, tällä kertaa - jos rakko on taas aivan tyhjä, kun kisu tiristelee kaiken pois kivun vuoksi - joudutaan sitten taas rauhoittamaan tyty, nesteyttämään ja odottelemaan, että saadaan rakkoon tarpeeksi täytettä että sen saa katetroimalla ulos... :( Voi parkaa...

Täytyy vaan toivoa, että munuaisissa ei ole mitään vikaa ja että saadaan kipu ja tulehdus kuriin.

Huoh... :((

Anteeksi

... että blogin päivittäminen on nyt jäissä. Siihen on syynsä. 

Tuli muutama ikävä mutka matkaan ja tällä hetkellä ei mene ihan niin kuin Strömsössä... 

 

Palaan kyllä heti höpöttämään turhanpäiväisyyksiäni, kunhan mutkat on kurvattu suoriksi.  :)

Nyt keskityn etsimään netistä suloisia kissakuvia, haaveilemaan matkasta etelän lämpöön ja kietoutumaan paksuun kylpytakkiin... ulkona on ihanan aurinkoinen sää täytyy laittaa myös noi sälekaihtimet tiukasti kiinni ja odottaa, että tulee pimeä...

(Kuvat: Google)

Reissun päällä taas!

... työkeikalla, tällä kertaa viikko hotellissa. Aamiaista odotellessa! :D 

 
  

Ostin myös vähän namia piristykseksi pitkän ajomatkan jälkeen.
Haribolta löytyi uusi maku black & white, joka on sekoitus pehmeitä lakritsipaloja ja vaniljavaahtokarkkeja... Mmmm! 

 

OPI The Amazing Spiderman Collection

Anteeksi radiohiljaisuus täällä blogissa...

Lomaltapaluu ja kuuden päivän työviikko verotti sen verran energiaa, että olen käytännössä vain käynyt töissä ja sen jälkeen enemmän tai vähemmän nukkunut päikkäreitä... Sunnuntai oli vapaapäivä ja sen ansiosta nukuin univelkoja pois - 16 tunnin yöunet auttoivat korjaamaan univajetta. Loman loppu ottaa kyllä veronsa! 

Mutta otsikkoon - muistatteko, kun kerroin saaneeni tämän paketin:

 

Sieltä löytyi ihania kynsijuttuja OPI:lta! 

Sain testattavakseni valitsemani kynsilakan uudesta The Amazing Spiderman -kokoelmasta, joka on tietenkin julkaistu uuden Hämis-leffan kunniaksi! Jee! :D (Täytyy muuten ehdottomasti käydä katsomassa kyseinen leffa!) 

Valinta oli todella vaikea, sillä kokoelma sisältää seitsemän upeaa lakkaa! 

Tässä lyhyet kuvaukset niistä kuvajärjestyksessä:

Kokoelman makea crackle-lakka on nimeltään Shatter the Scales - tämä lakka hohtaa vihreän ja punertavan ja vaikka minkä sävyssä auringossa. Lakka on saanut innoituksensa graffiteista. Tämä sopii kaikkien lakkojen päälle tuomaan hieman liskomaista fiilistä ja uutta ilmettä!

Spiderman istuu seuraavan lakan päällä. Number One Nemesis on käsittämättömän hohtava harmaa nikkelin värinen lakka. Pimeässä se näyttää tummalta tavalliselta harnaalta - mutta menepä aurinkoon tai laita kynnet valon alle... Lakka säkenöikin kultaisena nikkeliä taustalla! Must have -hankinta harmaista ja yllätyksellisistä lakoista pitävälle!

Vaalea lakka, My Boyfriend Scales the Walls, on creme valkoinen. Ei vitivalkoinen, joten jujua löytyy...

Kokoelman toinen must have on keskellä loistava Just Spotted the Lizard: vihreän, kultaisen, keltaisen ja mustan sävyjä vaihteleva chrome-lakka. Tämä lakka on valossa kuin öljyä, ja jos swatcheja tarkastelee, mieleen tulee Chanelin Peridot. Tämä on upea! Turha ostaa Chanelia, kun OPI:lta löytyy käytännössä sama sävy suuressa pullossa ja laadukkaalla koostumuksella!

Call me Gwen-ever on kesäisen korallinen oranssinpunainen ihanuus! Tätä creme-lakkaa varpaankynsiin ja rannalle aurinkoon!

Into The Night on tummansininen shimmer-lakka. Sävy loistaa tietyssä valossa lähes violetilta. Hillitty ja kaunis, moneen tilanteeseen sopiva sävy.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä on Your Web Or Mine? Nämä nimet ovat sitten hauskoja - meille vai teille..? ;) Flirttaileva frosty vaaleanpunainen, varsin vinkeä lisä vihertävään shimmer-kokoelmaan!

Noh... Minkä lakan valitsinkaan?

Kyllä se oli Number One Nemesis. Sävy on mielestäni ainutlaatuinen, minulla ei ole mitään näin hienoa shimmerlakkaa! 

Katsokaa nyt, miten lakka muuttaa olemustaan eri valaistuksissa! Kynteni ovat valitettavasti aivan liian lyhyet omaan makuuni, mutta pari kuvaa on lakasta myös töppökynsilläni.

Kuvat eivät tee oikeutta - tämä lakka on paras nähdä livenä! Tänään minulta kysyttiinkin, että minkä värinen tuo sinun kynsilakkasi oikein on... harmaa, vihreä, kultainen, hopeinen vai mikä? Se taitaa olla vähän niitä kaikkia!

(Kuvat: www.OPI.com, honestbabes.com)